Vihreähummus ja Tahini

Kroatialainen joulupäivä meneillään. Vatsassa köllöttelee perunarieskaa ja kroatialaista tonnikalatahnaa vaniljateen kanssa sulassa sovussa. Luulisi ettei juurikaan tee mieli herkutella tai juurikaan ruokaa ajatella. Väärin, tuntuu että päässä kuhisee ajatuksia ja ideoita.
Olin ollut Joulun alla fn:n välityksellä yhteydessä erääseen Turkissa asuvaan henkilöön ja keskusteltiin tahinista. Hän kertoili paikallisista leipomuksista ja kuinka kaupoissa on useita eri tahineita, kuin sinappia suomalaismarketissa. Tuosta osin innostuneena ja myös sen takia että omat varastot menivät nollille, marssin Rijekaan kauppahallille ostamaan seesaminsiemeniä. Niitä kun kuluu nykyisin yllättävän paljon. Samoin kuin tahinia, seesamtahnaa. Siitä tuntuu tulevan lähes kasvisliemimassan veroinen tuote tässä huushollissa.
Eilen keittelin herneitä ja tein Kallen hernetuutinkia joulupöytään. Taisi jo silloin hieman takaraivossa, vaikka en asiaa tiedostanutkaan, olla ajatuksena tänään tehdä kumpaistakin, tahinia ja hummusta. Keittelin näet hieman reippaammin herneitä. Minulla kun on ollut hakusessa itselleni vaihtoehtoisia todella hyviä leivänpäällisiä. Makkarat kun ovat jääneet kokonaan pois ruokavaliosta. Mitä parit joulumakkarat Joulun alla söin. Vatsa ei kuitenkaan juurikaan moisesta ilahtunut, tiedättehän.
Kun kirjoittelen tätä niin taustalla soi jazz, lempimusiikkini. Koirat kuolaavat vieressä noita muutamaa ruislevänpalaa jolle levitin tuota vihreää herkkua. Mieli on todella jouluinen ja voinen hyvällä omallatunnolla kehua tehneeni jotain jota voi hyvällä mielin tarjota vaikka libanonilaiselle kulinaristille. Vaikka herne ja kikherne ovatkin sukua ja maku on varsin läheinen, herneellä voimakkaampi, niin yllätyin miten upeasti Lähi-idän maut sopivat siihen. No, joo, onhan tuossa tuutinkissa mulla minttua ja sen yhteensopivuus kyllä kertoo jo paljon. Myös tässä hummuksessa tuo minttu tekee tästä raikkaan sitruunan ja valkosipulin kera. Joten ohje jakoon vain. 

Tahini

Tahinihan on vain seesaminsiemeniä ja HYVÄÄ oliiviöljyä. Tälläkohden on pakko painottaa sanaa hyvää, sillä öljy on se joka antaa makua tahinille. Yleensä laitetaan blenderiin pari desiä siemeniä ja reilu loraus oliiviöljyä ja ajetaan tasaiseksi massaksi. Öljyä lisätään sen verran että siitä tulee sopivan notkeaa puuroa, ei kuitenkaan liian notkeaa. Jos lisäät liikaa öljyä niin tahini juoksettuu ja silloin ei auta kuin lisätä siemeniä ja jäykistää massaa. Aja niin kauan että massa on tasaista ja jotakuinkin kaikki siemenet ovat hienontuneet. Jos haluat hieman vaihtelua makuun niin paahda siemeniä aavistus kuivalla pannulla, vaan älä anna saada väriä. Varsin lyhyt hetki riittää tehostamaan makua. Purkita ja säilytä jääkaapissa.

Vihreä hummus

400g pakasteherneitä tai tuoreita
150g tahinia
1 rkl kuivattua minttua
2 valkosipulin kynttä
1 sitruunanmehu
suolaa
oliiviöljyä
herneiden keitinlientä

Keitä herneet kypsiksi vähässä vedessä. Kaada vesi talteen ja aja herneet ja valkosipulin kynnet blenderillä tai sauvalla tasaiseksi massaksi. Lisää minttua ja hiven keitinlientä mukaan jotta saat massasta sopivan notkeaa, sellaista puuromaista. Lisää massaan tahini ja sitruunanmehua ja suolaa. Notkista oliiviöljyllä notkeaksi tahnaksi. Hummuksen kuuluu olla varsin notkeaa. Tarjoillesa hiven oliiviöljyä pinnalle antamaan kiiltoa ja vaikka aavistus paprikajauhetta antamaan väriä, libanonilaiseen tapaan. 

Seuraksi sopii mainiosti patongista ruisleipään, kuten kuvasta näkyy.